Ennen lähtöä noin viisikymmentä ihmistä ehti kertoa minulle, miten australialaiset ovat mukavaa ja mutkatonta kansaa. Suomalaiset eivät aina ole, ja perinteitä kunnioittaen suhtauduin väitteisiin hyvin epäluuloisesti. Ihan turhaan. Heti lentokentällä tuli selväksi, että Hki-Vantaan ikivihaiset passintarkastajat ovat toistaiseksi mennyttä elämää.
Sydneystä siirtyiltiin junalla tänne Newcastleen. 15 kilometrin matka lentoasemalta Sydneyn Central Stationille maksoi enemmän kuin loppu parisataa kilometriä... Junassa aussien avoimuus kävi entistä paremmin ilmi, kun muuan it-konsultti alkoi spontaanisti jutella ja kertoili vinkkejä siitä, mitä täällä kannattaa tehdä ja mitä ei. Antoi vielä käyntikorttinsa lopuksi, ja yllytti ottamaan yhteyttä jos tulee jotain kysyttävää tai ongelmia. Pyysi käymäänkin, jos satutaan pyörimään Sydneyn sillä puolella. Oli siinä pari tuppisuuta Suomenmaasta ihmeissään.
Niin, ja jos joku (jos tätä nyt ylipäänsä kukaan lukee) ihmettelee tuota blogin otsikkoa, "no worries" on aussien hokema, jota käytetään vähän joka välissä. Sillä voi helposti korvata lausahdukset kuten "Ole hyvä", "Selvä homma", "Kiitos" tai "Okei". Tai sitten minkä tahansa muun vastaavan..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti