Ensimmäisenä käsittelyyn pääsevät kämppäkaverit. En tiedä onko kyseessä vain sattuma, vai onko tänne majoitettu koko Australian Uusavuttomat Ry:n hallinto, mutta aivan kujalla nämä sankarit välillä tuntuvat olevan. Vai tuntuuko astiapyyhdeen käyttö lattiarättinä (älkää saako vääriä mielikuvia, eivät ne sitä lattiaa pese, kunhan vaan pyyhkivät maahan pudonneen valmispastakastikkeen suurimmat jäljet pois) ja sitten taas astiapyyhkeenä muiden mielestä hyvältä ajatukselta? Tai toinen hyvä idea on käyttää uunipeltejä ilman mitään leivinpapereita, polttaa kaikki mahdollinen ruoka niihin kiinni, ja sitten jättää pellit uuniin muiden huolehdittavaksi. Ja tietysti tiskien tiskaaminen alle viikko käyttämisestä on täysin poissa laskuista. En ole nähnyt yhden tyypin tiskaavan kertaakaan noin pariin kuukauteen, ja aina kun herrojen astiakasat kasvavat sietämättömiksi, muut pojista hoitavat homman pienen narinan kanssa.
Mutta hei, ollaan realistisia. Ei pojuilta nyt voi vaatia mitään niin monimutkaista kuin siivoamista, kun jo valojen tai telkkarin sammuttaminen on ylivoimainen tehtävä. Joka kerta, kun olohuoneeseen menee, on siellä valoa kuin solariumissa ja telkkari huutaa tyhjille sohville. Niin ja takaovi on luonnollisesti aina auki. Voittava yhdistelmä on tietysti edellisten lisäksi jättää myös etuovi auki ja kaikki mahdolliset lämmitinlaitteet huutamaan, ja lähteä sitten pois. Tyhjä talo ja harakat kiittää. Olenkin huolellisten laskelmien jälkeen tullut siihen tulokseen, että ilmaston lämpenemistä voitaisiin hidastaa ainakin parilla vuosikymmenellä pelkästään estämällä näiltä kavereilta kaikkien sähkölaitteiden käyttö...
Tähän perään onkin hyvä sitten mainita, että tarkoituksena olisi muuttaa jonnekin muualle tuossa paikallisen kevään tullessa.
Mutta miksi homehtua sisällä kämpässä, kun voi astella ulos Australian täydelliseen ikuiseen kesään, nauttia auringon D-vitamiinia pursuavista säteistä ja kuunnella kaunista lintujen laulua? Paitsi ettei voi. Viimeiset viikot on lähinnä satanut vettä, joskin nyt on taas parempi sää. Lisäksi lintujen laulua (sikäli kun sitä täällä kukaan haluaa kuunnella, paikalliset tirpat kun kuullostaa hirveämmältä kuin Tommi Läntinen selvinpäin) ei pahemmin kuulu kaiken moottoreiden mylvinnän ja renkaiden kirskunnan keskeltä. Australia on autojen luvattu maa, ja paikallisten käsitys kävelyretkestä sisältää ensin ajomatkan jonnekin nimenomaan kävelemistä varten tarkoitettuun puistoon. Täällä lähiöissä ei kävelemistä tunneta, ja kävelyteitä onkin yleensä vain kauppakeskittymissä tai ihan kaupunkien keskustoissa.
En kyllä yhtään ihmettele, että Australian väitetään tuottavan eniten hiilidioksidipäästöjä kansalaista kohti. En ole asiaa varmistanut, mutta en epäile toisaalta hetkeäkään. Lisäksi maa on tunnettu kuivuudestaan ja ajoittaisesta vesipulasta, ja silti australialaisten väitetään myös käyttävän eniten vettä asukasta kohti. Kämppikset ainakin vahvistavat tämän ottamalla vaatimattomia 25 minuutin suihkuja vähintään kerran päivässä. Niin ja hanojen sulkeminen kunnolla on myös ihan nössöjen hommaa. Lisäksi olen todennut vähintään joka toisen australialaisen vessanpöntön vuotavan enemmän tai vähemmän, mikä ei taatusti auta vedenkulutuksessa.
Sinällään kyllä ulos on välillä ihan kiva mennä, siellä kun on huomattavasti lämpimämpi kuin täällä sisällä. Varsinkin ennen kuin hommattiin patteri tänne huoneeseen, oli lämpötilat aamuisin siinä lähempänä nollaa kuin kahtakymmentä astetta. Taloja ei täällä tunnuta eristävän mitenkään, kun ilmankin periaatteessa selviää, ja on niin paljon halvempaa rakentaa vaan simppelit seinät ja katto. Siinä sitten pukataan vähän lisää CO2:ta ilmakehään, kun kesällä huutaa ilmastointi ja talvella lämmitin.
No entäs jos sitten jääkin sinne kämppään homehtumaan? Ainahan voi katsoa telkkaria, eikös? No ei, ainakaan hyvin. Täällä huoneessa kun ei ole antenniliitäntää, ja vaikka ostin überhienon heinäsirkannäköisen antenni+vahvistin-yhdistelmän, ei kuvanlaatu siltikään ole mitenkään kuningasta. Välillä kuvan saa näkymään ihan hyvin, mutta silloin yleensä korkeintaan kymmenen minuutin päästä tulee ikävä rakasta Yleisradioa. Yhtään sen kauempaa ei nimittäin ohjelmia kerkeä ilman mainoskatkoa katsomaan. Pahimpia ovat leffat, puolentoistatunnin leffa kestää valehtelematta mainosten takia kaksi ja puoli tuntia. Ja koska telkkarissa mainostaminen on Australiassa halpaa, on mainosten taso tooooooooodella matalaa. Kuvitelkaa pahin Suomessa näkemänne "huudetaan kuinka on hyviä tarjouksia samalla kun äkilliselle näyttelijänuralle joutunut firman juoksupoika näyttää peukkua kameralle ja ruudussa vilahtelee kotieditointiohjelmalla videon päälle lätättyjä, mahtavilla efekteillä höystettyjä tekstejä" -mainos ja tuplatkaa sen ärsyttävyys. Semmosia ne täällä on.
No jos kerran telkkarikin nakertaa, niin miksei etsisi lohtua suuresta ja mahtavasta Internetistä? No koska se ei toimi. Suomessa raukat pelkää, että jäädään takapajulaksi kun netin nopeudet on pienemmät kuin Ruotsissa. Tulisivat tänne hakemaan vähän perspektiiviä. Tähän meidän taloon ei edes saa kiinteää yhteyttä minkäänlaisen piuhan kautta, joten ainoa vaihtoehto on tämä, jopa ehkä puolet ajasta hyväksyttävästi toimiva mokkulayhteys. Ja hinnat hipoo taivaita. On hupaisaa katsoa, kun operaattorit mainostaa vuosissadan tarjouksena datapakettia, jonka tarjoamisesta Suomessa saisi todennäköisesti vain syytteet ryöstön yrityksestä.
Loppuun täytyy mainita, että ei täällä oikeasti nyt niin hirveää ole. Nyt vaan tuntuu hieman hupaisalta, miten lähtiessä Australiasta oli lähes paratiisinomainen kuva, ja kaikki täällä pikaisella lomalla käyneet kehuivat paikkaa maasta taivaaseen. Kuitenkin kun pidempään täällä elelee, huomaa miten näppärästi asiat Suomessa toimii. Vaikka siellä välillä onkin vähän pimeää ja kylmää, niin ainakin siellä on katuvaloja, toisin kuin täällä...
Ja nyt kun avautumiset on saatu alta pois, voi taas kirjoitella vähän positiivisempia juttuja sitten seuraavaksi. Kohta onkin edessä lähtö Fijille (23.6. - 2.7.) ja sitten käydään kiertämässä vähän Australiaa. Mutta niistä tarkemmin sitten myöhemmin. Lopuksi vielä kauan kaivattu kuvakollaasi kotioloista:
Makuuhuone pienen epäjärjestyksen vallassa. Huomaa patteri nurkassa ja heinäsirkka-antenni elämäni ensimmäisen lättätelkkarin päällä...
Olohuonetta. On meillä siis yhteinenkin telkkari, josta kanavat näkyy ihan kunnolla, mutta omassa huoneessa viihtyy paremmin.
Esimerkki rakkaiden tupatovereiden kodinhoitotaidoista: pyykkien kuivattaminen mytyssä...
Keittiö. Tuo mikron yläpuolinen tila on yleensä täynnä noita purkkeja ja puteleita, jotka odottaa pääsyä kierrätysroskikseen. Täällä tosiaan kierrätys tapahtuu niin, että kaikki kierrätettävä lyödään erilliseen säiliöön, ja jossain kierrätysasemalla onnekkaat työntekijät erottelevat muovit lasista jne.
Vessa. Tämän minä tänään kuurasin lattiasta kattoon, jälleen kerran (kuva tosin on vanhempi).
Kotieläin #1: Torakka. Näitä velikultia juoksentelee nurkissa harva se päivä.
Kotieläin #2: Tautisen iso hämähäkki. Tässä kuvassa näyttää vielä huomattavasti pienemmältä, kun on vetäytynyt myrkytyksen johdosta kasaan, mutta vielä elossa ollessaan oli koipineen noin kämmenen kokoinen. Referenssinä kuvassa normi juomatölkki.
Taloa ulkoapäin, ensin etupiha kadulta kuvattuna. Autotalli pitää toki olla jokaisella itseään kunnioittavalla australialaisella, mutta ikävä kyllä me vuokralaiset emme saa autojamme tuolla säilyttää. Vuokralaisten autot (kaikki viisi kappaletta) ovat sitten pihalla/nurmikolla/tiellä miten milloinkin parhaiten mahtuvat.
Takapihaa. Pyykkiteline on osoittautunut äärimmäisen käteväksi värkiksi: ulkona pyykit kuivuu muutamassa tunnissa kun taas sisällä menee jostain syystä monta päivää.
Ja viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä, on uljas menopelini. Hyundai Excel, Australian melkeinpä suosituin pikkuauto, ja korealaisen laadun esikuva (tällä hetkellä esimerkiksi pelkääjän puolen ovi ei aukea kuin sisältäpäin)...
No huh huh... Jollakin sadistisella tavalla tyydyttävää, ettei siellä olekaan ihan täydellistä... Mutta samalla tieto lisää tuskaa: mun täytyy muistaa pelätä, ettei hämähäkit syö sua, ettei avoimista ovista tule murhaajia sisään, ettei kukaan kolkkaa sua pimeillä kaduilla jne. jne. jne. Ja itsekkään vuodatuksen päätteeksi totean vielä, että olen helpottunut siitä, että siellä opit arvostamaan Suomea, ettei tarvitse ehkä niin paljon pelätä sitäkin, että jäät vallan sinne! :)
VastaaPoistaHih - suomipoika huhkii maailmalla rätti kädessä! Miltä kuulostaa lause "on lottovoitto syntyä Suomeen"? Kaiken kertomasi jälkeen tulee vaan mieleen, että tämä pieni viisimiljoonainen kansa täällä pohjolan perukalla yrittää pelastaa maailmaa varsin tehokkaasti säästämällä sähköä ja kierrättämällä. Tulee mieleeni, että sulla on varmaan paljon annettavaa sille "isolle kansakunnalle" sinne vetten taakse !!
VastaaPoistaOotko muuten koettanut paistaa noita hekullisia lukkeja pannulla - vois olla nam!